✍️Maqaa Rabbiitiin hamma dhuuma dubbisi Ukhti Tiyya Qaalii Hiriyaa keef Share godhi

✍️Maqaa Rabbiitiin hamma dhuuma dubbisi Ukhti Tiyya Qaalii Hiriyaa keef Share godhi Maqaa Rabbiitiin hamma dhuuma

✍️Laal Dubartii Gahee ofii barte

Seenaa Islaamaa keessatti, dubartoonni gurguddoon hedduun
gumaacha olaanaa taasisaniiru. Isaan keessaa muraasa maqaa fi hojii isaanii waliin armaan gadiitti eeruun ni danda’ama:

✍️1,Khadijah bint Khuwaylid (Aayyo Khadiijaa): Isheen haadha manaa Nabii Muhammad (SAW) jalqabaa fi nama Islaamummaa jalqaba fudhateedha. Khadiijaan dubartii daldalaa qabeenya guddaa qabdu yoo turan, qabeenya isii hundaa diin Islaamaa babal’isuuf aarsaa godhaa turte. Gammachuu fi deeggarsa isheen Nabiyyichaaf kennite bu’uura hawaasa Islaamaa cimsuuf gargaareera.

✍️2,Aisha bint Abu Bakr (Aayyo Aa’ishaa): Isheen haadha manaa Nabii Muhammad (SAW) biraa kan beekamtuu fi hayyuu beekamtuudha. Aa’ishaan hadiisa hedduu (tilmaamaan 2,210) odeessuudhaan beekamti, akkasumas dhimmoota amantii fi seera Islaamaa irratti gorsa kennuun shoora guddaa taphatte.

✍️3,Sumayyah bint Khayyat: Isheen shahiidaa ) Islaamaa jalqabaati. Erga Islaamummaa fudhattee booda, mormitoota Makkaa irraa dararaa cimaa isheerra gahe jabaattee dandeesse, hanga lubbuun ishee dabartutti amantiisheetti cichuudhaan fakkeenya jajjabinaa taateetti.

✍️4,Fatima al-Fihri: Jaartii daldaltuu duubaatii (inheritance) guddaa argatte yoo taatu, qabeenya ishee sana fayyadamtee magaalaa Fez, Morocco keessatti masjida Al-Qarawiyyin jedhamu ijaarte. Masjiidni kun booda gara Yuunivarsiitii addunyaa irratti sadarkaa digirii kennuun durii fi jalqabaatti guddate.

✍️5,Nusaybah bint Ka’ab (Umm Ammarah): Isheen dubartii waraana Islaamaa keessatti shoora olaanaa taphatteedha. Keessumaa waraana Uhud jedhamu keessatti, Nabii Muhammad (SAW) diin irraa tiksuuf onnee fi gitingoomaan falmuun beekamti.

✍️6,Nana Asma’u: Isheen durboo mootii , barreessituu, barsiistuu fi mirga dubartootaaf falmituu jaarraa 19ffaa keessa jiraattedha. Naana Asma’u Naayijeeriyaa keessatti barnoota dubartootaa babal’isuu fi qajeelfamoota amantii afaan adda addaatiin barreessuun gumaacha guddaa gooteetti.

Jaraa Aalimoota Nuuf Oomishan kana hoo Ahaaa

7,. Haadha Imaamu Ahmad bin Hanbal
Abbaan Imaamu Ahmadii utuu inni daa’ima xinnoo ta’ee jiruu du’e. Haati isaa immoo, haala qilleensa Baagdaadii kan qorraa keessatti, gumaacha guddaa goote.
Bishaan Hoochuu: Halkan qorraa keessa, Imaamu Ahmad utuu hin ka’in dura bishaan isaa hoosteefii salaata Fajriif wudu’a akka godhatu gooti turte.
Masjiidatti Geessuu: Isiin ofii ishee uffata isii guutuu uffattee, dirqama isaa xumuree hanga manaatti deebi’utti, dukkana keessa masjiidatti geessitee eegdi turte.
Qur’aana Hafachiisuu: Umrii isaa waggaa 10ffaa irratti, haati isaa Qur’aana akka haffazu gargaarte.
Sagalee Eebbifamtuu: Yeroo Imaamu Ahmadiin karaa beekumsaa deemuuf ergitutti, “Yaa ilma kiyya, Wanta hunda harka Rabbiitti kenninee, Inni wanta isa biratti amaname hin balleessu, Anis si harka isaatti amanadhe” jettee ergaa onnee nama tuqu kenniteef.

8,. Haadha Imaamu Shaafi’ii. Maqaa Rabbiitiin hamma dhuuma

Abbaan Imaamu Shaafi’ii utuu inni baay’ee xinnoodhaa jiruu du’e. Haati isaa, haala hiyyummaa cimaa keessatti, mul’ata guddaa ilma isheetiif qabdu galmaan geessuuf murteessite.
Gara Makkaatti Godaanuu: Haati isaa, ilma isheef barnoota gaarii argamsiisuuf jecha, Gaazaadhaa gara Makkaa deemte.
Waraqaa fi Qalama Funuun: Yeroo Imaamu Shaafi’iin waraqaa fi qalama bitachuuf maallaqa hin qabnetti, haati isaa lafee bineensotaa fi waraqaawwan gatan funaantee akka inni irratti baratu gooti turte.
Adaba Dura Barsiisuu: Barsiisota biratti adaba fi amala gaarii agarsiisuu akka qabu cimsiteef, kunis akkaataa beekumsi itti argamu keessatti murteessaa ture.

9, Haadha Imaamu Maalik
Imaamu Maalik jalqaba sirba jaallataa ture, garuu haati isaa gara beekumsa amantaatti isa deebiste.
Uffata Qopheessuu: Haati isaa uffata beektotaa (beekumsa amantaa) isa uffachiistee, barsiisaa bira isa ergiti turte. “Dura adaba (ammalaa gaarii) baradhu, sana booda beekumsa baradhu” jetteen.
Barnoota Irraa Dhaggeeffachuu: Yeroo inni mana barumsaa irraa deebi’u, maal akka barate isarraa dhaggeeffatti turte.

10,.Haadha Imaamu Bukhaarii
Imaamu Bukhaariinis abbaa malee guddate. Gumaachi haadha isaa keessaa inni guddaan du’aa’ii (kadhaa) isheeti.
Ija Dhabuu fi Du’aa’ii: Imaamu Bukhaariin yeroo daa’ima turetti jaamee ture. Haati isaa garuu, Rabbiin garmalee kadhatte. Halkan tokko abjuudhaan Nabi Ibraahiim (A.S.) mul’atee, “Du’aa’ii kee irraa kan ka’e, Rabbiin ija ilma keetii deebiseera” jedheen. Ganama yoo ka’u, ija isaa deebifateera.
Sagalee Eebbifamtuu: Yeroo umrii isaa waggaa 16ffaa irratti gara Makkaa fi Madiinaatti beekumsa barbaacha socho’uuf jedhutti, haati isaa gorsa fi eebba onnee nama tuqu kenniteef.

Haadholeen kunniin, wareegama fi kutannoo isaaniitiin, dhaloota ogeeyyii fi hogganoota Islaamaa kan addunyaa guutuu barsiisan horan. “Lapheen Haadhaa mana barumsaa jalqabaati” jechuun sirriidha.

🌿 الدال على الخير كفاعله 🌿
Namni gaarii irratti qajeelche uubbaafata akkuma nama hojii gaarii san hojjeteeti .

👉Share waliif godha. https://d1.islamhouse.com/data/